Kurssin lopputulos: Kehittämistyö

Vuoden puurtamisen jälkeen kurssimme päättyy tänään. Monen uuden ajatuksen lisäksi kurssin tuotoksena syntyi kehittämistyö. Otin työn tutkimusongelmaksi sen, kuinka voisin tehdä paremman videon kuin vuosi sitten tekemämme "Case Sunlines":

Kurssin kehittämistyö esitysmuodossa

Hh kehittamistyo esitys_atte_jarvela

View more presentations from Atte Järvelä.

Tutkielmamuodossa

Haaga-Helian erikoistumisopinnot sähköinen markkinointi: Kehittämistyö

View more documents from Atte Järvelä.

Kiitokset kaikille kurssin osallistujille ja opettajille!

t. Atte

2010 Matka alkaa verkosta -seminaari: Augmented Reality -teknologia

Älypuhelimien myötä yleistyvä tekniikka Augmented Reality mahdollistaa matkapuhelimen näytölle "liimatun" toisen todellisuuden. Sen avulla on mahdollista esimerkiksi tiedoittaa ympäristössä olevista kohteista tai esitellä tuotteita. Liiketoiminnalle tämä tarkoittanee muutosta kuluttajien päätöksenteossa.

Internetpalvelujen guru Sirkku Laine Sähköinen liiketoiminta Suomi Oy:stä piti Matka alkaa verkossa -seminaarissa mielenkiintoisen ja käytännönläheisen johdannon Augmented Reality - teknologiaan (seminaarin esityksiä).

Mitä Augmented Reality (AR) tarkoittaa?

AR = Oikea ympäristö (kaupunkinäkymä) + apuväline (webkamera tai älypuhelin) = kaksi päällekäin liimattua todellisuutta, jota tuottavat tietoa ympäristöstä

Miten se sitten toimii? Katso video! Teknisesti ajateltuna puhelimen GPS ilmoittaa katsojan paikan sekä sen kompassi katsomissuunnan. Yhdessä nämä luovat Sirkun käyttämin termein "Terminator -katseen", joka kertoo yksityiskohtaisesti ympäristössä sijaitsevista asioista. Esimerkiksi arvostelun näkemästäsi ravintolasta, etäisyyden metroasemalle tai vaatekauppiaan erikoistarjouksen.

Mahdolliset vaikutukset liiketoimintaan?

Yrityksille AR voi tarkoittaa:

1. Muutoksia asiakkaiden päätöksentekoon. Hakukoneilla on merkittävä vaikutus siihen, missä liikkeessä kuluttaja asioi. Älypuhelinten yleistyessä kuluttajat voivat ohjautua AR:n tuottamien viestien kautta siihen liikkeeseen, jolla on houkuttelevin näkyvyys siinä maailmassa.

2. Uusia mahdollisuuksia tuotetteeseen, erityisesti elämyspalveluissa (AR tukee + Sosiaalinen media = uusi vuorovaikutus). Esimerkiksi Lapin safarilla nuotion äärellä istuessa shamaani ilmestyykin virtuaalisena kertomaan juttujaan.

3. Oman tuotteen tai palvelun markkinointiin uusia elementtejä, esimerkkinä Lego.

Lisää mahdollisia sovelluskohteita Wikipediassa.

Ei toimi meillä?

Yksittäiselle yritykselle AR-projektin hinta (luokkaa €10 000) on suuri investointi. Tässä kohtaa Sirkun sekä kurssitoverini Benin tekivät hyvän huomion siitä, että matkailussa alueorganisaatioilla on tärkeä rooli ison projektin mahdollistajana. Heidän vetämänään kustannukset jakaantuvat usealle alueen eri yritykselle.

Toki innostunut yrittäjä voi tehdä sovelluksia itsekin www.layar.com -sivuston ohjeiden mukaisesti. Kuitenkin myös tällöin on hyvä pitää päähuomio sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Paneelikeskustelussa Sirkku kehotti miettimään sitä, kuka sisältöä päivittää ja voidaanko tässä kohtaa käyttää myös muiden tekemää sisältöä.

AR on yksi mahdollinen kanava lisää asiakkaiden kohtaamiseen. Sisällön puolesta iso kysymys on, käyttääkö siellä samaa sisältöä kuin esimerkiksi verkkosivustolla vai huomioiko eri kanavien tavoittamat mahdollisesti eri kohderyhmät ja räätälöikö sisällön tämän mukaiseksi. Tarina tai viesti voi hyvin olla sama, mutta eri kanavien mahdollisuuksien mukaisesti sorvattu.

Milloin sitten tämä AR voi olla todellisuutta Suomessa? Jos olet ensi kesänä kulkemassa Rauman leirintäalueen ohi, niin Sirkun mukaan ehkä siellä kannattaa ensi kesänä käydä kuikuilemassa älypuhelimen kanssa.

Elämys vai kokemus? – Sokos Free Shots -valokuvauspalvelu

Elämysten tarjoaminen on tapa erottautua kilpailusta ja saada tuotteesta parempi hinta. Verrattuna standardoituun, kaikille samalla tavalla tarjottavaan palveluun elämyksessä korostuvat teemallisuus sekä asiakaskohtainen palvelun räätälöinti.

Miksi elämyksiä tarjotaan?

Vakioidun palvelun tuottaminen kannattavasti on haasteellista. Tällöin kynnys kilpailla hinnalla riittävän asiakasmäärän saavuttamiseksi on matala. Yksi tapa erottautua kilpailusta on lisätä palveluun kunkin asiakkaan mukaan yksilöityjä osia. Lisäksi kokemukseen voidaan lisätä teema, jonka pohjalta koko tarjottava palvelua suunnitellaan. Tällöin yritys voi pyytää tuotteesta korkeampaa hintaa, jonka täytyy sekä kattaa yrityksen ylimääräiset kustannukset että olla sisällöltään asiakkaalle merkityksellinen käydäkseen kaupaksi.

Mikä on elämys?

Tarssinen määrittelee elämyksen useita aisteja hyödyntävänä, asiakkaalle merkittävänä ja unohtumattomana kokemuksena. Parhaimmillaan elämys voi tarjota pysyvän muutoksen asiakkaan elämässä. Koska elämys on aina subjektiivinen ja usean asian summa, ovat yrityksen mahdollisuudet vaikuttaa sen lopputulokseen rajalliset ja aina arvaamattomat. Yritys voi kuitenkin luoda sellaiset olosuhteet, että elämyksen syntyminen on mahdollista ja kenties todennäköistäkin.

Wikipedian mukaan elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi arkea tai se voi johtaa maailmankuvan muuttumiseen. Tämä erottaa elämyksen miellyttävästä kokemuksesta tai hyvästä palvelusta. Elämys rakentuu valitulle, kokemuksen tiivistävälle teemalle, jota vahvistavia elementtejä sisällytetään johdonmukaisesti palvelutuotteen eri osa-alueisiin. Hyvin rakennettu elämys seuraa tarkasti draaman kaarta, jonka eri kohdissa on mahdollista käyttää verkkoa kokemuksen tukemiseen.

Esimerkki verkkoa hyödyntävästä kokemuksesta

Sokos Free Shots –valokuvauspalvelu on Sokoksen tavarataloissa järjestettävä tapahtuma. Siinä asiakkaat voivat yhden päivän aikana irtautua hetkeksi arjesta stailauttamalla itsensä hyvännäköisiksi ja pukeutumalla edustavasti tavaratalon tarjoamiin vaatteisiin. Lopputulos valokuvataan laadukkaasti ammattilaisen toimesta sekä jaetaan nämä valokuvat kokemuksineen Facebook –palvelussa osana Sokos –ketjun omaa profiilia. Esimerkkejä toteutuneista tapahtumista Tampereelta sekä Porvoosta.

Sokos Free Shots –kokemukssa on mahdollista hyödyntää eri elämyksen osa-alueita. Tarssisen mukaan täydellinen elämys on

1. Yksilöllinen, ainoa laatuaan, varioitu asiakkaan mukaan

Tavaratalon tarjoamasta vaatevalikoimasta kukin voi koota itselleen sopivan asustekokonaisuuden. Tapahtuma on tarkkaan suunniteltu toimimaan tietyn prosessin mukaisesti, johon on kuitenkin sisällytetty asiakaskohtaisesti räätälöitäviä osa-alueita (esim. vaatetus, kampaus). Tapahtumaan on ilmoittauduttava ennakkoon, jolla luodaan kuvaa tapahtuman ainutlaatuisuudesta sekä yksilöllisestä kokemuksesta.

2. Aito, uskottava, rakentuu yhtenäisen teeman ympärille

Tapahtuma kootaan yhtenäisen teeman (esim. vapaa pukeutuminen) alle, jota tukevia tekijöitä sisällytetään eri vaiheisiin. Sen aitous ja uskottavuus syntyvät myymäläympäristön kautta. Koska aitoa ei tarvitse verrata mihinkään, on teeman johdonmukaisuus tärkeää. Asiakkaan kannalta on merkitsevää luvatun ja toteutuvan kokemuksen yhtenäisyys.

3. Sisältää johdonmukaisen tarinan

Muutoskokemuksen kannalta on oleellista, että kokemus on asiakkaan kannalta merkittävä sekä läheisesti yhteydessä asiakkaan arkielämään. Vaatetus toimii hyvin tähän tarkoitukseen, ts. tuote ei todennäköisesti ole yhdentekevä asiakkaan kannalta. Tämän ympärille on mahdollista rakentaa asiakasta kiinnostava tarina, jonka pohjalta asiakasta kulkee kokemuksen läpi.

4. Hyödyntää moniaistisuutta

Myymälät ovat perinteisesti hyödyntäneet hyvin monipuolisesti eri ääni-, kosketus-, haju- ja makuaistin tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi tapahtumaan osallistuva yleisö voi itsessään luoda tunnelmaa ainutlaatuisesta kokemuksesta.

5. Tarjoaa kontrastin arkielämään

Valokuvaustapahtuma tarjoaa mahdollisuuden irtautua arjen rutiineista ja kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia tyylejä.

6. Mahdollistaa vuorovaikutuksen muiden henkilöiden kanssa

Valokuvaustapahtuma elää verkossa ennen ja jälkeen varsinaisen tapahtumapäivän. Sosiaalisen median palvelu tarjoaa hyvän ympäristön lisätä myymälän, sen asiakkaiden ja heidän ystäviensä välistä vuorovaikutusta. Sen avulla on mahdollista tukea draaman kaaren alku- ja loppupäätä (kiinnostuksen herättäminen, kokemusten jakaminen, henkilökohtainen oppiminen) sekä pidentää kokemuksen kestoa varsinaisen ehostus- ja valokuvaustapahtuman (30 min) osalta useiden päivien ajalle. Tapahtuman tavoitteena ei ole tuotteiden suora myynti vaan asiakkaiden saaminen vieraiksi tavarataloon. Tämän kautta heidän vuorovaikutus yrityksen kanssa on syvempää mahdollistaen sitoutumisen yrityksen toimintaan.

Lähteet

Tarssanen, Sanna: ”Johdatus elämystalouteen”, luentomateriaali 18.8.2010 Haaga-Heliassa.

Wikipedia.fi hakusanalla ”Elämys”, 24.8.2010

Järvelä, Atte: "Elämys vai kokemus? – Sokos Free Shots -valokuvauspalvelu", harjoitustyö, Haaga-Helia, syyskuu 2010.

Hh essee elamys_atte_jarvela

View more documents from Atte Järvelä.

Opit ja oivallukset ryhmätyöstä "Suomen markkinointi intialaisille"

Opiskelijaryhmämme toteutti touko-kesäkuussa 2010 Orkut.com -palvelussa markkinointikampanjan Suomesta matkakohteena intialaisille. Ryhmätyö yhdistettynä eilisiin keskusteluihin muiden ryhmien kanssa johti seuraaviin ajatuksiin:

1. Ilman tavoitetta yhteisön luominen vie äärettömästi aikaa

Yhteisön luominen oli todella intensiivistä työtä. Ulkopuolisten houkuttelu vaati paljon aikaa mm. chatissa. Joidenkin ryhmien osalta tämä työ ei ole vieläkään päättynyt.

Tämän perusteella selkeän, nopeasti saavutettavan tavoitteen merkitys korostuu. Yhteisön luominen ollee enemmän iteratiivinen, nopealla suunnittele-toteuta syklillä tapahtuva prosessi. Mikäli tavoitteesta ei ole hajuakaan, voi toteutukseen käyttää 150% suunniteluusta ajasta.

2. Pörinä yhteisössä toiminnaksi

Vaikka saimme luotua kohtuullisen määrän jäseniä yhteisöömme, oli tämän kääntäminen halutuksi toiminnaksi (esim. yhteydenottopyyntöjä, käyntejä laskeutumissivustolla jne.) vaikeaa. Intenetin yhteisössä jäsenet toimivat anonymiteetin suojissa ja ovat hyvin varuillaan siitä, mitä kertovat todellisesta itsestään. Yksittäisiä irtokommentteja syvällisempi osallistuminen oli yhteisössämme todella harvinaista.

3. Virtuaalisen ryhmätyöskentelyn erityishaasteet

Ryhmämme työskenteli pelkästään verkon välityksellä lähinnä sivuston http://titanpad.com/JfuNNyxCDb kautta. Rehellisyyden nimissä työ ei jakaatunut tasaisesti jäsenten kesken, Ninan kantaessa päävastuun työn edistymisestä ja ryhmän pitämisestä kasassa. Virtuaalinen työskentely edellyttää selkeää työnjakoa, erityistä kurinalaisuutta sekä ryhmän fyysistä kokoontumista.

Yhteenveto

Ryhmätyö oli hyvä tapa päästä hajulle siitä, mitä kaikkea yhteisön luominen vaatii. Koska aihe oli fiktiivinen ja moraaliltaan hatara, voisi ensi kerralla saman harjoituksen tehdä esimerkiksi jonkun ryhmänjäsenen edustamalle yritykselle todelliseen tarpeeseen.

Harjoitustehtävä: Videomarkkinoinnin suunnitelma

0. Lähtökohta

Uuden videon pohjana käytetään Eurohostellille syksyllä 2009 tuotettua videoa "Päivä Helsingissä". Tämän tuottamien kokemuksien ja rakentavan arvioinnin pohjalta tuotetaan uusi video samalle kohderyhmälle hyödyntäen Eurohostel Helsingin YouTube -kanavaa.

Osa 1.

Osa 2.

Osa 3.

Alkuperäinen suunnitelma em. videon tuottamisesta lokakuulta 2009

Eurohostel videoprojekti

View more documents from Atte Järvelä.

Kokemukset em. videon tuottamisesta

- Kuvaus suoritettiin marraskuussa, ts. erittäin huono ajoitus

- Kuvaus tehtiin kotivideokameralla, jotta sivulliset eivät esim. ratikassa pelästyisi suurikokoista kameraa. Ammattimainen kuvausvälineistö parantaisi jälkeä.

- Alkuperäinen äänimaailma korvattiin musiikilla. Helsingin kesään kuuluvia ääniä (lokit, ratikat, Linnanmäki jne. voisi hyödyntää.

- Videon katselijoille ei annettu mahdollisuutta kommentoida niitä YouTubessa. Palaute jää täten hyödyntämättä.

- Etukäteen ei juuri mietitty, miten video tukee liiketoiminnallisia tavoitteita.

- Katselijoiden jatkohyödyntäminen puuttuu (esim. asiakaspalvelu ja huoneiden myynti verkon kautta, yhteystietojen tai palautteen kerääminen).

- Projektin tavoitteita tai tuotoksia ei juuri mietitty tahi asetettu.

- Kohderyhmää (reppumatkailijat) ei tarkemmin määritelty demografisen tai motiivipohjaisen segmentoinnin mukaan.

1. Tavoite

Mitä halutaan myydä?

Myytävä tuote on hostellimajoitus 1-3 hengen huoneessa hintaluokassa 20€ per henkilö. Tuote on kilpailukykyinen keskeisen sijainnin, selkeän sisällön ja kodinomaisen ilmapiirin suhteen.

Mitä halutaan saada aikaan?

Tuotteen myymiseksi tuotettavan videon tavoite on saada aikaan

1. huonevarauksia netin kautta

Katsojia ohjataan varausjärjestelmään tarjoamalla 10% alennusta yöpymisen hinnasta.

2. Yhteydenottoja asiakaspalveluun

Yhteydenottolomake, sähköposti, puhelin tai ohjaaminen sosiaalisen median palveluihin (Twitter amerikkalaisille asiakkaille, Facebook eurooppalaisille, Vkontakte venäläisille ). Näiden taustalle perustetaan sosiaalisen median kokoamispalvelu

3. Asiakaspalautetta tuotteen kehittämiseksi

Ohjataan katsojia palautelomakkeelle (palautelomake ei toimi)

4. Keskusteluyhteys Helsinginstä kiinnostuneiden matkailijoiden kanssa

Aktivoidaan ja seurataan keskustelua Eurohostellin YouTube -kanavalla sekä pyritään saamaan sille tilaajia.

Miksi käytetään videota?

Koska kohderyhmä on aktiivinen netinkäyttäjä ja suhtautuu välinpitämättömästi perinteiseen, ostettuun mainosnäkyvyyteen, käytetään videota tuotteen myymiseen. Videon avulla voidaan välittää tehokkaasti kuvia ja tunnelmaa Helsingistä matkailukohteena. Verrattuna perinteisiin mainosmedioihin videon mediatilan ja tuotannon hinta sekä mahdolliset kontaktimäärät ovat hyvin kilpailukykyisiä.

Mitä halutaan viestiä?

Videon päätehtävä on kertoa Helsingin tarjoamista eri matalan kustannuksen mahdollisuuksista, myyden ajatusta Helsingistä matkailukohteena. Viestinnässä tuodaan kuitenkin esille niitä nähtävyyksiä ja tekemisiä, jotka eivät syystä tai toisesta pääse esille kaupungin virallisessa markkinoinnissa. Nämä pyritään tuomaan esille puolueettomina vaihtoehtoina tarjoten samalla mahdollisuutta käyttäjien väliseen keskusteluun.

2. Kohderyhmä

Kohderyhmä segmentoidaan motiivin mukaan: Tarve nähdä ennakkoluulottomasti maailmaa, tavata erilaisia ihmisiä sekä tutustua kansanläheiseen kulttuuriin pienellä budjetilla.

Mitkä ovat kohderyhmää kuvaavia piirteitä?

Tuotteen kohderyhmä ovat erityisesti nuoret, matalan matkabudjetin reppumatkailijat, jotka viettävät enemmän aikaa kaupungilla kuin itse majapaikassa. Kohderyhmälle tyypillisiä piirteitä ovat esimerkiksi Lonely Planet -kirjat, juna- ja laivamatka lentokoneen sijaan sekä kansainväliset opiskelija- ja hostellikortit.

3. Viestin sisältö kiteytettynä

"Helsingissä voi kokea paljon myös pienellä budjetilla".

4. Jakelukanavat

Videon kokonaispituus on 4,5 minuuttia jaettuna kolmeen n. 1,5 minuutin osaan.

Omat jakelukanavat: Kotisivujen kautta niitä käyttäville kohderyhmille, esim. nykyiset asiakkaat.

Yleiset jakelukanavat: Eurohostellin YouTube -kanava, jonka tavoitteena kanavan tilaajien määrän kasvattaminen. Myös muut avoimet videopalvelut, levitys Tubemogulin kautta. Lisäksi videoiden käyttö Facebook -palvelussa. Nämä toimivat tulevaisuudessa uutena, ilmaisena viestintäkanavana.

Sidosryhmät: Käyttö muussa markkinointiviestinnässä (esim. uutiskirje), lisäksi matkailutoimistojen ja jälleenmyyjien kotisivut.

5. Videon jakelua tukevat viestintä- ja markkinointitoimenpiteet

Videot liitetään osaksi eurohostel.fi -sivustoa, esimerkiksi viikoittain vaihtuva video etusivulle. Videoita käytetään uutiskirjeissä vanhoille asiakkaille, jälleenmyyjille ja matkatoimistoille. Lisäksi niitä hyödynnetään osana näkyvyyttä sosiaalisen median palveluissa kuten Facebookissa.

Videoille ei hankita maksullista näkyvyyttä esim. printtimediassa.

6. Tulosten mittausmenetelmät

Mitä mitataan?

Eri tavoitteiden toteutumista mitataan seuraavasti:

1. huonevaraukset netin kautta

- Tehdyt huonevaraukset ennen ja jälkeen videon julkaisemisen (kpl)

- Netin kautta tapahtuva myynti ennen ja jälkeen videon julkaisun (€)

- Videolla tarjottavan erikoistarjouskoodin määrä (kpl)

2. Yhteydenottoja asiakaspalveluun ja asiakaspalautteen kerääminen tuotteen kehittämiseksi

- Yhteydenottojen määrä per väline (kpl)

- Yhteydenottojen syiden dokumentointi (esim. tiedustelu tapahtumista, tarkennuspyyntö nettisivujen sisältöön tms.). Tämän hyödyntäminen nettisivuston kehittämisessä.

3. Keskusteluyhteys Helsingistä kiinnostuneiden matkailijoiden kanssa

- Keskustelun määrä (arvio kpl)

- Keskustelun laadullinen arviointi (myönteinen, kielteinen)

- Eurohostellin YouTube -kanavan tilaajamäärä

Miten mitataan?

Myynti: Taloushallinnon järjestelmä.

Googlen Analytics: Varaus- ja palautelomakkeen kävijämäärät, välitön poistumisprosentti.

www.Bit.ly: Linkkien kautta tulleiden määrä.

YouTuben oma tilastointi: Videoiden katsojamäärät, maantieteellinen jakauma, missä kohtaa videoiden katsonta on lopetettu.

7. Aikataulu, budjetti, vastuuhenkilöt

Aikataulu

Kesäkuu 2010: Ideointi, käsikirjoitus ja tuotannon suunnittelu.

Heinäkuu 2010: Videon kuvaaminen.

Elokuu 2010: Kuvatun materiaalin editointi, videon jakelu eri medioihin ja linkitys hostellihuoneen varaus- sekä asiakaspalvelun eri palautejärjestelmiin. Yhteyksien testaaminen.

Syyskuu 2010: Videon virallinen julkaisu.

Budjetti

Videon tuotanto 3000€ (alkaen hinta / Lemeon.fi)

ROI: 3000€ / 20€ per matkaaja = 150 kpl matkaajaa (oletus: huoneet jäävät muuten myymättä, tarkkapirkko tietysti huomioisi vielä ylimääräisen siivouksen ja asiakaspalvelun kulut).

150 kpl matkustajia = 1% x 15 000 katsojaa videoilla.

Vastuuhenkilöt

Ideointi: Eurohostel

Organisointi: Atte Järvelä

Toteutus: Ulkopuolinen tuotantoyhtiö

Ennakkotehtävä jaksolle "Videoiden hyödyntäminen"

Tehtävä

"Tutustu alla oleviin linkkeihin ja etsi 2 kpl mielestäsi hyvää yrityksen toteuttamaan nettivideokampanja".

Sivustot: pikakelaus.fi, reelseo.com, cobrandit.com/blog, brightcove.com/en

Omat valinnat hyvistä toteutuksista

Poimin sivustoilta hyvänä esimerkkinä jojoja myyvän yrityksen YouTube -kanavan. Yritys antaa videoiden avulla asiakkaille vinkkejä jojojen käytöstä. Samalla siinä sivussa niitä myydään riittävästi. Moniko tavarakauppaa tekevä yritys ei voisi toimia samalla tavalla?

Toinen esimerkki on suomalaisen Eurohostel Helsingin YouTube -kanava. Koska olin itse mukana tekemässä sitä, en ota kantaa sen hyvyyteen. Joka tapauksessa ajatus oli laajentaa yrityksen ajatusta "Save money while sleeping" kohti "Save money while travelling". Tässä Eurohostel pyrkii tarjoamaan kohderyhmälleen (kustannustietoiset reppumatkailijat) syitä matkustaa Helsinkiin sekä vinkkejä pienen budjetin paikoista ja asioista. Ja samalla välineeksi matkan toteuttamiseen tarjotaan yöpymistä em. hostellissa.

Videoiden hyödyntämisestä

Kurssin kehittämistyössä tarkoitusenani on jatkaa tuon Eurohostellin YouTube -kanavan pohjalta. Nykyisellään se ei hyödynnä läheskään kaikkia videoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi sivustolla Reelseo.com on viisi esimerkkiä siitä, miten tehostaa markkinointia videoiden avulla:

1. Videon sisältö vastaa kohderyhmän tarpeita

Videolla voi saavuttaa kohderyhmän huomion lyhyeksi (1 min) ajaksi. Samalla voi tarjota tipoittain vinkkejä, joita kohderyhmä ei ole huomioinut. Esimerkiksi tietoa ilmaisista museoista tai suosituista kokoontumispaikoista. Tai vaikka timpuri, joka näyttää miten terassi tehdään, mutta tarjoaa samalla omaa asiantuntemustaan vaikeampien asioiden toteuttamiseen.

2. Videontuotannon laatu

Em. kanavan videot on kuvattu kotikameralla marraskuisessa vesisateessa Helsingissä. Ei kamerajalustaa, ei erillistä mikrofonia. Taisimme rikkoa kaikkia kuvaamisen sääntöjä?

Silti, jos näissä olosuhteissa saa kyseisten videoiden tasoista jälkeä, niin ehkäpä valitsemalla kuvaukselle ajankohdan saa vielä vähän parempaa jälkeä.

3. YouTube -hakutulosten optimointi

Avainsanojen käyttö otsikoissa sekä niiden yhdenmukaisuus tagien kanssa. Myös esikatselukuvan on syytä olla houkutteleva. Hakusanoja voivat olla esimerkiksi "How to" tai "Helsinki".

4. Toimintaan kehoittaminen

Uutiskirjeen tai kanavan tilaaminen, huonevarauksen tekeminen, sivuston suosittelu kaverille, erikoistarjouksen esittäminen videossa tms. Näiden avulla voi mitata videon tehoa suhteessa haluttuun tapahtumaan. Kehoituksen esittämistä videossa puoltaa se, että videota voi katsoa muuallakin kuin itse yrityksen sivulla.

5. Vuorovaikutuksen kasvattaminen

Videolla voi kertoa itsestään ja omasta tekemisestään. Tämä madaltaa yhteydenoton kynnystä.

Vuorovaikutuksen määrä toisaalta kertoo omalta osaltaan yrityksestä. Sitä voi mitata esimerkiksi "Pidän" -toiminnon, uutiskirjeen ja kanavan tilaajien tai kommenttien määrällä.

Videoiden avulla voi siis tukea useaa markkinoinnin perinteisen AIDA -mallin (Attention, Interest, Desire and Action) mukaista kohtaa.

Ennakkotehtävä jaksolle "Sosiaalisen median hyödyntäminen"

Tehtävä: "Tutustu yhteen sinulle ennestään tuntemattomaan vapaavalintaiseen sosiaalisen median palveluun ja kirjoita siitä lyhyt postaus blogiisi".

Tutustuin uudistuneeseen bit.ly -linkinlyhentimeen. Ohjelman perusominaisuus on pitkien linkkien lyhentäminen selkeään muotoon. Tämä on kiva ominaisuus jos lähetät linkin vaikka tekstiviestillä.

Varsinainen hyöty tulee linkkien seuraamisesta. Tähän perusversiota laajempi ammattilaistyökalu bitly.pro tarjoaa googlemaisen ohjausnäkymän. Ohjelman voi yhdistää esimerkiksi Twitteriin, jolloin siellä julkaistujen linkkien suosiota voi myös mitata.

Lisätietoa ja lyhyt palvelun esittely.