2010 Matka alkaa verkosta -seminaari: Augmented Reality -teknologia

Älypuhelimien myötä yleistyvä tekniikka Augmented Reality mahdollistaa matkapuhelimen näytölle "liimatun" toisen todellisuuden. Sen avulla on mahdollista esimerkiksi tiedoittaa ympäristössä olevista kohteista tai esitellä tuotteita. Liiketoiminnalle tämä tarkoittanee muutosta kuluttajien päätöksenteossa.

Internetpalvelujen guru Sirkku Laine Sähköinen liiketoiminta Suomi Oy:stä piti Matka alkaa verkossa -seminaarissa mielenkiintoisen ja käytännönläheisen johdannon Augmented Reality - teknologiaan (seminaarin esityksiä).

Mitä Augmented Reality (AR) tarkoittaa?

AR = Oikea ympäristö (kaupunkinäkymä) + apuväline (webkamera tai älypuhelin) = kaksi päällekäin liimattua todellisuutta, jota tuottavat tietoa ympäristöstä

Miten se sitten toimii? Katso video! Teknisesti ajateltuna puhelimen GPS ilmoittaa katsojan paikan sekä sen kompassi katsomissuunnan. Yhdessä nämä luovat Sirkun käyttämin termein "Terminator -katseen", joka kertoo yksityiskohtaisesti ympäristössä sijaitsevista asioista. Esimerkiksi arvostelun näkemästäsi ravintolasta, etäisyyden metroasemalle tai vaatekauppiaan erikoistarjouksen.

Mahdolliset vaikutukset liiketoimintaan?

Yrityksille AR voi tarkoittaa:

1. Muutoksia asiakkaiden päätöksentekoon. Hakukoneilla on merkittävä vaikutus siihen, missä liikkeessä kuluttaja asioi. Älypuhelinten yleistyessä kuluttajat voivat ohjautua AR:n tuottamien viestien kautta siihen liikkeeseen, jolla on houkuttelevin näkyvyys siinä maailmassa.

2. Uusia mahdollisuuksia tuotetteeseen, erityisesti elämyspalveluissa (AR tukee + Sosiaalinen media = uusi vuorovaikutus). Esimerkiksi Lapin safarilla nuotion äärellä istuessa shamaani ilmestyykin virtuaalisena kertomaan juttujaan.

3. Oman tuotteen tai palvelun markkinointiin uusia elementtejä, esimerkkinä Lego.

Lisää mahdollisia sovelluskohteita Wikipediassa.

Ei toimi meillä?

Yksittäiselle yritykselle AR-projektin hinta (luokkaa €10 000) on suuri investointi. Tässä kohtaa Sirkun sekä kurssitoverini Benin tekivät hyvän huomion siitä, että matkailussa alueorganisaatioilla on tärkeä rooli ison projektin mahdollistajana. Heidän vetämänään kustannukset jakaantuvat usealle alueen eri yritykselle.

Toki innostunut yrittäjä voi tehdä sovelluksia itsekin www.layar.com -sivuston ohjeiden mukaisesti. Kuitenkin myös tällöin on hyvä pitää päähuomio sisältöön liittyvissä kysymyksissä. Paneelikeskustelussa Sirkku kehotti miettimään sitä, kuka sisältöä päivittää ja voidaanko tässä kohtaa käyttää myös muiden tekemää sisältöä.

AR on yksi mahdollinen kanava lisää asiakkaiden kohtaamiseen. Sisällön puolesta iso kysymys on, käyttääkö siellä samaa sisältöä kuin esimerkiksi verkkosivustolla vai huomioiko eri kanavien tavoittamat mahdollisesti eri kohderyhmät ja räätälöikö sisällön tämän mukaiseksi. Tarina tai viesti voi hyvin olla sama, mutta eri kanavien mahdollisuuksien mukaisesti sorvattu.

Milloin sitten tämä AR voi olla todellisuutta Suomessa? Jos olet ensi kesänä kulkemassa Rauman leirintäalueen ohi, niin Sirkun mukaan ehkä siellä kannattaa ensi kesänä käydä kuikuilemassa älypuhelimen kanssa.

Elämys vai kokemus? – Sokos Free Shots -valokuvauspalvelu

Elämysten tarjoaminen on tapa erottautua kilpailusta ja saada tuotteesta parempi hinta. Verrattuna standardoituun, kaikille samalla tavalla tarjottavaan palveluun elämyksessä korostuvat teemallisuus sekä asiakaskohtainen palvelun räätälöinti.

Miksi elämyksiä tarjotaan?

Vakioidun palvelun tuottaminen kannattavasti on haasteellista. Tällöin kynnys kilpailla hinnalla riittävän asiakasmäärän saavuttamiseksi on matala. Yksi tapa erottautua kilpailusta on lisätä palveluun kunkin asiakkaan mukaan yksilöityjä osia. Lisäksi kokemukseen voidaan lisätä teema, jonka pohjalta koko tarjottava palvelua suunnitellaan. Tällöin yritys voi pyytää tuotteesta korkeampaa hintaa, jonka täytyy sekä kattaa yrityksen ylimääräiset kustannukset että olla sisällöltään asiakkaalle merkityksellinen käydäkseen kaupaksi.

Mikä on elämys?

Tarssinen määrittelee elämyksen useita aisteja hyödyntävänä, asiakkaalle merkittävänä ja unohtumattomana kokemuksena. Parhaimmillaan elämys voi tarjota pysyvän muutoksen asiakkaan elämässä. Koska elämys on aina subjektiivinen ja usean asian summa, ovat yrityksen mahdollisuudet vaikuttaa sen lopputulokseen rajalliset ja aina arvaamattomat. Yritys voi kuitenkin luoda sellaiset olosuhteet, että elämyksen syntyminen on mahdollista ja kenties todennäköistäkin.

Wikipedian mukaan elämyksen aikana koettu ja opittu voidaan omaksua osaksi arkea tai se voi johtaa maailmankuvan muuttumiseen. Tämä erottaa elämyksen miellyttävästä kokemuksesta tai hyvästä palvelusta. Elämys rakentuu valitulle, kokemuksen tiivistävälle teemalle, jota vahvistavia elementtejä sisällytetään johdonmukaisesti palvelutuotteen eri osa-alueisiin. Hyvin rakennettu elämys seuraa tarkasti draaman kaarta, jonka eri kohdissa on mahdollista käyttää verkkoa kokemuksen tukemiseen.

Esimerkki verkkoa hyödyntävästä kokemuksesta

Sokos Free Shots –valokuvauspalvelu on Sokoksen tavarataloissa järjestettävä tapahtuma. Siinä asiakkaat voivat yhden päivän aikana irtautua hetkeksi arjesta stailauttamalla itsensä hyvännäköisiksi ja pukeutumalla edustavasti tavaratalon tarjoamiin vaatteisiin. Lopputulos valokuvataan laadukkaasti ammattilaisen toimesta sekä jaetaan nämä valokuvat kokemuksineen Facebook –palvelussa osana Sokos –ketjun omaa profiilia. Esimerkkejä toteutuneista tapahtumista Tampereelta sekä Porvoosta.

Sokos Free Shots –kokemukssa on mahdollista hyödyntää eri elämyksen osa-alueita. Tarssisen mukaan täydellinen elämys on

1. Yksilöllinen, ainoa laatuaan, varioitu asiakkaan mukaan

Tavaratalon tarjoamasta vaatevalikoimasta kukin voi koota itselleen sopivan asustekokonaisuuden. Tapahtuma on tarkkaan suunniteltu toimimaan tietyn prosessin mukaisesti, johon on kuitenkin sisällytetty asiakaskohtaisesti räätälöitäviä osa-alueita (esim. vaatetus, kampaus). Tapahtumaan on ilmoittauduttava ennakkoon, jolla luodaan kuvaa tapahtuman ainutlaatuisuudesta sekä yksilöllisestä kokemuksesta.

2. Aito, uskottava, rakentuu yhtenäisen teeman ympärille

Tapahtuma kootaan yhtenäisen teeman (esim. vapaa pukeutuminen) alle, jota tukevia tekijöitä sisällytetään eri vaiheisiin. Sen aitous ja uskottavuus syntyvät myymäläympäristön kautta. Koska aitoa ei tarvitse verrata mihinkään, on teeman johdonmukaisuus tärkeää. Asiakkaan kannalta on merkitsevää luvatun ja toteutuvan kokemuksen yhtenäisyys.

3. Sisältää johdonmukaisen tarinan

Muutoskokemuksen kannalta on oleellista, että kokemus on asiakkaan kannalta merkittävä sekä läheisesti yhteydessä asiakkaan arkielämään. Vaatetus toimii hyvin tähän tarkoitukseen, ts. tuote ei todennäköisesti ole yhdentekevä asiakkaan kannalta. Tämän ympärille on mahdollista rakentaa asiakasta kiinnostava tarina, jonka pohjalta asiakasta kulkee kokemuksen läpi.

4. Hyödyntää moniaistisuutta

Myymälät ovat perinteisesti hyödyntäneet hyvin monipuolisesti eri ääni-, kosketus-, haju- ja makuaistin tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi tapahtumaan osallistuva yleisö voi itsessään luoda tunnelmaa ainutlaatuisesta kokemuksesta.

5. Tarjoaa kontrastin arkielämään

Valokuvaustapahtuma tarjoaa mahdollisuuden irtautua arjen rutiineista ja kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia tyylejä.

6. Mahdollistaa vuorovaikutuksen muiden henkilöiden kanssa

Valokuvaustapahtuma elää verkossa ennen ja jälkeen varsinaisen tapahtumapäivän. Sosiaalisen median palvelu tarjoaa hyvän ympäristön lisätä myymälän, sen asiakkaiden ja heidän ystäviensä välistä vuorovaikutusta. Sen avulla on mahdollista tukea draaman kaaren alku- ja loppupäätä (kiinnostuksen herättäminen, kokemusten jakaminen, henkilökohtainen oppiminen) sekä pidentää kokemuksen kestoa varsinaisen ehostus- ja valokuvaustapahtuman (30 min) osalta useiden päivien ajalle. Tapahtuman tavoitteena ei ole tuotteiden suora myynti vaan asiakkaiden saaminen vieraiksi tavarataloon. Tämän kautta heidän vuorovaikutus yrityksen kanssa on syvempää mahdollistaen sitoutumisen yrityksen toimintaan.

Lähteet

Tarssanen, Sanna: ”Johdatus elämystalouteen”, luentomateriaali 18.8.2010 Haaga-Heliassa.

Wikipedia.fi hakusanalla ”Elämys”, 24.8.2010

Järvelä, Atte: "Elämys vai kokemus? – Sokos Free Shots -valokuvauspalvelu", harjoitustyö, Haaga-Helia, syyskuu 2010.

Hh essee elamys_atte_jarvela

View more documents from Atte Järvelä.