Seth Godin: "What Matters Now"

Internet -ajassa huippusuoritukset rakentuvat intohimolle ja kyseenalaistamiselle. Toisaalta on myös armollista omakohtaisesti miettiä, edellyttääkö joku oikeasti jatkuvaa kaikkialla, kaikkien kanssa tapahtuvaa läsnäoloa. Lopulta vain sillä on merkitystä, onko elämässään saanut oman mielenkiinnon mukaisia asioita tapahtuneeksi vai onko tyytynyt suorittamaan muiden antamia tehtäviä.

Seth Godinin toimittama kirja "What Matters now" on vahva osoitus verkossa tapahtuvasta tavasta luoda itseään ruokkivaa sisältöä. Kirja koostuu useiden aktiivisten bloggaajien ja kirjailijoiden lyhyistä, mutta silti erittäin vahvasti ajatuksia herättävistä kirjoituksista. Esimerkiksi

"Soudatko venettä mielummin yhdessä huonon, mutta mukavan kaverin vaiko loistavan soutajan, mutta ihmisenä täyden idiootin kanssa?

Kumman kanssa pääset itseäsi tyydyttävään suoritukseen? Mikä on itseäsi tyydyttävä suoritus? Voiko sitä mitata muussakin kuin rahassa?"

Kirjaa lukiessa tulee väistämättä kyseenalaistaneeksi niin omaa ja ympäröivän maailmankin käyttäytymistä. Mihin esimerkiksi nykyajan toteamus "kehitys kehittyy ja vauhti kiihtyy" oikeasti perustuu? Kyllä, käynnykkämalleja tulee joka vuosi uusia ja vanhoja poistuu, mutta missä vaiheessa tekniikasta on tullut itsetarkoitus? Vai onko nykyihminen todella niin hukassa, että hän ei enää kykene valitsemaan työvälineitään tarpeensa mukaan? Joka tapauksessa, höllennä välillä vauhtia, multitaskingin voi hyvin välillä vaihtaa no-taskingiksi. Jos ei, mieti oletko itsesi kannalta oikeassa ympäristössä. Sitä ei kukaan muu tee sinun puolesta.

Miksi jokin toimii paremmin toisessa ympäristössä?

Miksi 62-vuotias Riitta on työpaikallaan Kelan toimistossa kuin juuri sitruunan syönyt ja saman päivän iltana täysissä liekeissä marttakerhon Yhteishyvä -keräyslipas kädessään Sello-ostoskeskuksen pihalla lumisateessa?

Mitä merkitystä tehtävällä työllä oikeastaan on? Muistaako sitä enää kukaan 10-vuoden päästä? Kirjan mukaan huippusuoritukset perustuvat selkeään ja ihmisen itse luomaan näkemykseen siitä, mitä halutaan olla. Innostus ja oma mielenkiinto määrittelevät sen, missä ihminen voi olla hyvä. Tämä huomioiden todelliset suoritukset tapahtuvat virallisista tai epävirallisista tiimeissä, jotka koostuvat toistaan täydentävistä ihmisistä. Kirjan ohje "Sinun takapihasi on jonkun toisen etupiha" tukee sitä ajatusta, että heikkouksien paikkaamisen sijaan voi myös keskittyä vahvuuksiin. Jos intohimo on kohdallaan, niin loppu matkalla menestykseen on vain puhdasta tekemistä.

Kirja rohkaisee toimimaan ja vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa, olkoonkin että tästä ei ole aina välitöntä, suoraa hyötyä. Toisaalta usein suurin este asioiden tekemiselle on ihminen itse omine pelkoineen - ei reaalinen, ympäröivä maailma. Olkoonkin, että siltä harvoin saa vastakaikua tai kannustusta

Mitkä ovat hyvän työn edellytykset?

Valta ja itsenäisyys oman työn suhteen ovat korkeita ennusteita hyvästä terveydestä ja pitkästä iästä. Johtaminen on hyvä väline, jos halutaan ihmiset suorittamaan tunnettua tehtävää tai ongelmaa. Valitettavasti usein nämä eivät ole tiedossa tai maailma ei tiedä, mitä siltä puuttuu. Tällöin tarvitaan sitoutumista, joka edellyttää itsenäisyyttä tehtävän, ajan, tavan ja työkavereiden suhteen. Kuinka monella työpaikalla on oikeasti sallittu kirjan luovuuden lähteinä mainitsemat lapsenomainen uteliaisuus, ihmettely, käytännössä kokeileminen ilman epäonnistumisen pelkoa, tekemisen ilo, kasvu ja asioiden kuvittelu konkretian sijaan?

Vahvat yhteiskunnat perustuvat myötätunnolle niin ystäviä kuin tuntemattomia kohtaan. Myös kannattava liiketoiminta voi olla osa yhteiskuntaa ja päinvastoin. Esimerkiksi 90-luvulla Los Angelesin rotumellakoissa McDonalds´in ravintolat jäivät mellakoitsijoilta rauhaan, koska niiden koettiin tukevan paikallisia ihmisiä koulujen ja sairaaloiden avustamisen kautta. Moniko yritys voi osoittaa toimintansa tarkoituksen tällä tavalla? Mitkä ovat heidän keinot motivoida ihmisiä työskentelmään intohimoisesti päivästä toiseen? Entä miten motivoidaan asiakkaat ostamaan tuotteita ja palveluita? Tarviiko niitä tuotteita oikeasti edes kukaan?

Mistä muutos lähtee?

Sana intohimo voi olla varsinkin suomalaisessa kulttuurissa aika vahva. Esimerkiki onnellisuustutkimuksissa ihmiset vastaavat usein olevansa "tyytyväisiä" elämäänsä. Todennäköisesti on käytännössä vaikea sanoa, onko ihminen onnellinen tai mikä on hänen todellinen intohimo. Tähän kirjan kehottaa käyttämään enemmän ja enemmän aikaa sen tekemiseen, mikä tuntuu hyvälle. Mikäli kyseessä on todellinen intohimo, se selviää vasta jälkeenpäin. Aivan kuten onnenkin tunnistaa usein vasta sitten, kun on kohdannut elämässään myös epäonnea.

Ihmiset myös seuraavat mieluummin hyviä, yksinkertaisia tarinoita kuin kylmiä numeroita. Tähän tarvitaan kärsivällisyyttä, kirjan termein "kärsivällistä pääomaa", joka lähtee yrityksen toiminnan tarkoituksesta johdetusta tarpeesta eikä investoijan määrittämästä tuottoprosentista.

Joka tapauksessa kaikki joskus alkanut pienestä. Tämän hyväksyminen ja asioiden iteratiivinen parantaminen lyhyiden kehityssyklien kautta ovat hyviä lähtökohtia muutoksen toteuttamiselle. Ehkä myös itse tekeminen voi olla yhtä nautinnollista ja oppimisen kannalta arvokasta kuin itse lopputulos.

Uusia näkökulmia päivittäiseen tekemiseen

Koin Godinin kirjaa lukiessa useita oivaltavia ajatuksia. Samantapaista uusien ajatusten löytämisriemua nautin lukiessani Marko Kulmalan (2009): "Hyvä idea ei toimi" -kirjaa, joka yhtä lailla herätti kysymyksien kautta ajattelua valmiiden vastauksien sijaan. Ehkä myös Petteri Kilpisen (2009) "Liekeissä" tarjoaa ajoittain vastaavia kokemuksia markkinointimiehen brändihömpästä huolimatta.

Sopivassa mielentilassa ja rauhassa Godinin kirjan avulla voi hyvin ladata akkuja sekä saada uusia näkökulmia tuttuihin asioihin. Mikäli vielä pääset kiinni J.C. Hutchinsin ajatuksesta

"Julista sota passiivisuudelle... tule nälkäiseksi - hyeenanälkäiseksi. Etsi siipesi ja käytä niitä"

ja muuttaa sen käytännön toiminnaksi, niin tämä kirja on varma tärppi - varsinkin hintaansa nähden.